HYVÄÄ JOULUA!

kuvat: weheartit.com
 
Blogi on taas nähtävästi ollut jonkilaisessa hiljaiselossa puolitoista kuukautta. Muut ovat tehneet ahkerasti jouluaiheisia tekstejä, mutta minulla on koko blogi jäänyt hieman vähemmälle. Syy on aina sama, eli koulu. En halua edes enään muistella aikaa ennen joululomaa, mutta pienellä päättelyllä voitte jo arvata.

Joululoma on alkanut todella tylsissä tunnelmissa, olen vain odotellut jouluaattoa ja lenkkeillyt. Jouluaatto on siis jo takana päin. Oli kyllä todella mukava päivä lähimmäisten ihmisten kanssa, syötiin hyvin (vähän liiankin hyvin) ja jaettiin lahjoja. Sain esimerkiksi uuden tietokoneen vanhan tilalle. Pukinkontista löytyi myös uusi kahvakuula, yökkärit, Roope Salminen ja koirat - Madafakin darra-paita, jolle sitten monet nauroivatkin, haha. Olihan niitä vielä, mutta en koe tarpeelliseksi luetella kaikkia.

Tänään, joulupäivänä, on vielä toiset sukuloinnit ja ruokaöverit (toivottavasti ei ihan) edessä päin. Voisin kyllä todeta, että on ihan hyvä, kun joulu on vain kerran vuodessa. Ei tätä pidemmän päälle kauaa kyllä kestäisi! :D

Haluan toivottaa teillekin oikein ihanaa joulua, muistakaa viettää aikaa läheistenne kanssa ja syödä hyvin! Jos innostutte, kertokaa myös, minkälaisia lahjoja olette saaneet ja mikä teidän lempparit jouluruoissa! <3

UUDET HIUKSET

Maanantaina se tapahtui. Mun hiuksista lähti ainakin 40cm pois. Koko päivän jännitin, mitä jos alan katumaan, mitä jos hiukset ei olekaan sellaiset, mitä olin suunnitellut? Kello 13:52 astuin sisälle pieneen kampaamoon, jossa oli kaksi parturituolia ja tyylikäs sisustus. Menin kassalle ja sanoin, että on kahdelta aika. Ystävällinen nainen vastasi myöntävästi ja vei istumaan. "Onpas sulla pitkä tukka!" kuului häneltä ja kerroin minkälaista olisi toiveessa. Hän myönsi, että hirvittää leikata noin paljon pitkistä hiuksista. Multa kyseltiin monesti, että oonhan nyt varma, ettei jää harmittamaan. Pesun jälkeen leikattiin aika reippaasti, jonka jälkeen kuivattiin ja suoristettiin. Outo näky. Latvat tasoitettiin. Sain paljon kehuja niin ystäviltä, tutuilta sekä tämän kampaamon työntekijöiltäkin. Pyöräilin hymy korvissa kotiin. Siitä päivästä asti olen ollut aivan umpirakastunut uusiin hiuksiini!

TAKAISIN KOULUUN

Nyt sitä ollaan takaisin koulunpenkillä. 10 viikon kesäloma on takana päin, ja pitäisi taas aloittaa ahkera puurtaminen. Uusi koulu - uudet kujeet. Näinhän se aina menee. Tänään ei ollut varsinaista koulua (niin kuin ei varmaan kenelläkään ensimmäisenä päivänä?) Tutustuttiin vain opettajiin ja saatiin iso pino papereita. Huomenna alkaa ihan oikeasti lukujärjestyksen mukaan. Ehkäpä mä tulen viihtymään tossa koulussa seuraavat 3 vuotta. Toivottavasti!

FANITYTTÖNÄ OLEMINEN ON PARASTA, OIKEESTI

Jos aikakone olis keksitty, mä aika varmasti palaisin takaisin eiliseen. Nimittäin Reckless Love esiintyi Espan lavalla Rikotaan rajoja 2015 -tapahtumassa ja huhuh, miten hyvä keikka oli, vaikka olikin akustinen veto. Olin tätä keikkaa katsomassa yhdessä #eturiviteam'in, toisinsanoen, Alinan ja Anna-Emilian kanssa. Keikka itsessään meni todella nopsasti ja senpä takia en kuvamateriaaliin panostanutkaan kovin paljon. Eihän keikalle mennä kuvaamaan - sinne mennään fanittamaan ja nauttimaan! 

     Keikan jälkeen lähdettiin metsästämään kuvia. Niitähän saatiin! Otettiin paljon #kimppakuvia, josta tulikin meidän insidevitsi. Jallehan siitä tais ekana mainita. Sain Hessulta "haukut" kun hän sanoi mua tapiksi ja taputti päähän. 8) Pepe taas kehui proksi. Halasin Ollia ja Hessuakin (kahdesti, hihi). 

     En julkaise muutakuin noi selfie-yhtärit, koska sellaset ihan "perus" yhtärit meni mun osalta ihan huonosti, joten ne ei oo yhtään julkaisukelpoisia. Sellasetkin on siis, jos ihmettelette, että oonko siirtynyt kokonaan selfieihmiseksi. :-D

minä: Hessu, otettasko vielä yks kuva? 

*Hessu matkii mua*

Hessu: No otettasko vielä yks kuva? Otaksä vai otanksmä? Mä otan. 

Oota, käännyn, ettei tuuli puhalla mun hiuksiin. Eikö nyt ookki parempi?

Vaikka tää päivä on mennyt suurilta osin vain keikkamasennuksen kourissa, niin kävin jälleen Helsingissä. Käytiin kirpparilla, jonka jälkeen mentiin Forumiin, sillä aamulla oli tullut tieto, että Olli on siellä vetämässä Radio Rockin kesäpojat -lähetystä yhdessä Jone Nikulan kanssa. Otin sitten Ollin kanssa kuva, joka kyllä jokseenkin epäonnistu, sillä mun naamasta ei edes näy puoliakaan ja kuva hiukan heilahti. Se ei kuitenkaan haittaa.

    Olli myös sitte mainitsi, että sisällä Gigantin liikkeessä vois löytää liput Tikkurila Festareille ja me aateltiin, että noh, miksei mennä. Alettiin kierteleen Gigantin liikettä läpi. Mä ajattelin koko ajan, että niitä ei voi löytyä, kunnes tuttuni (jonka kanssa olin liikkeellä) sanoi myyjälle, että etsiskelisimme lippuja. Myyjä vain katseli ympärilleen myhäillen ja sanoi "Viilenee" ja me käännyimme ympäri. Kävelimme eteenpäin ja huomasin lapun seinässä. Olimme siis löytäneet liput, jotka piti lunastaa Radio Rock -tiskiltä. Kävi kyllä hyvä säkä. 

PÄÄTTÄJÄISET

Tiedättekö sen tunteen, kun saat kuulla nimesi sanottavan ja saat hakea rehtorilta stipendin? Tiedättekö sen tunteen, kun haet todistuksen opettajaltasi ja huomaat parantaneesi joissakin aineissa? Sen saa kokea vain päättäjäisissä, jolloin alkaa kymmenen viikon vapaus ja mahdollisuus tehdä kaikkea mitä itse haluaa. Syksyllä alkaa sitten uudet tuulet yläastelaisena. Toivotan paljon onnea kaikille koulun päättäneille ja ylioppilaaksi valmistuneille! ♥

TAHKO 3-4.4.2015

Nyt on siis Tahkolta kotiuduttu ja ei voi muuta sanoa kuin, että oli kyllä kokemusrikasreissu. Nää ylläolevat kuvat jää ainoiksi kamerakuviksi, muut ovatkin kännykkälaatua. Toivottavasti nautitte!PERJANTAI

Herätyskello soi 6.40. Tällä kertaa sain silmät auki ilman mitään mutinoita, koska tiesin, että hyvä reissu voi alkaa.
    Juna lähti puoli yhdeksän kouvolaan, jossa meitä odoteltiin. Matka kesti tunnin verran, mutta tuntui vain puolelta tunnilta. Kun vihdoin päästiin Kouvolaan, alkoi hieman pidempi istuminen, nimittäin noin neljän tunnin matka Tahkoa kohti.
    Automatka alkoi tylsästi, koska olimme väsyneitä, mutta kyllä me kaverini, Anna-Emilian kanssa myös naurettiin ja tämmöistä. Pysähdys oli Joroisilla, Jari-Pekalla. Söimme Subit.
    Kunnes vihdoin saatin auto Sokos Hotel Tahkovuoren parkkiin ja päästiin kirjautumaan hotelliin, aloimme pohtia, mitenhän pääsisimme Panorama Cafeseen, joka oli rinteessä. Kysyimme asiaa respastakin ja he neuvoivat meitä kiertämään autolla reitin, jonka pituus oli arviolta 20km. Annettiin kuitenkin asian olla ja päätettiin, että kyllä me sinne osataan!
   Loppupäivää vietimme mm. syöden ja saunoen. Illalla meillä AE'n kanssa oli hauskaa oravavideoiden kanssa. :D

LAUANTAI

Herätys aamupalalle kello 7. Loikoilimme kyllä hetken, mutta loppujen lopuksi lähdimme AE'n kanssa kahdestaan syömään, koska äidit olivat hitaita.
    Aamupala ei ollut mikään päätä huimaavan hyvä, mutta kyllä sitä söi. Olimme aamupalalta takaisin ennen kuin äidit oli edes ehtinyt lähteä.  Meillä oli siinä muutama tunti aikaa, mutta ei tehty mitään järkevää.
    Noin 11 maissa AE huomasi, että Hessu oli päivittänyt Facebookia. He olivat tulleet Tahkolle. Alkoi hirveä paniikki ja hoputettiin äitejä, ja heiltä taisi mennä hermot pariinkin kertaan.
    Kun päästiin lähtemään, laitettiin navigaattoriin oikea osoite, mutta se neuvoikin meidät aluksi väärälle parkkialueelle, jossa jokin mies sitten sanoi oikean reitin. Ajettiin vielä silloinkin väärin ja sittenkin joku mies sanoi mistä pitää mennä.
    Tultiin todella jyrkän ylösnousun luo ja mietittiin, pääsemmekö autolla sen yli. Soitettiin sinne kahvilaan ja he neuvoivat meitä kävelemään. Lähdettiin siis kävelemään ja olin kyllä todella kuollut sen jälkeen. (Kertooko yhtään huonosta kunnosta?)
    Lopulta kuitenkin päästiin perille oikeaan kahvilaan. Siellä oli kyllä paljon porukkaa, mutta se paikka, missä Rekkujen oli tarkoitus soittaa, oli ihan tyhjä. Seisoimme tyhminä  varmaan tunnin paikoillamme, kun sitten mentiin AE'n kanssa lähemmäksi "lavaa".  Seuraamme liittyi myös Siiri.
   Keikka alkoi noin 15 yli kaksi. Oli kyllä mukavaa. Biisien välissä jätkät heittivät koko ajan jotain läppää, joten sai kyllä nauraa. He soittivat mm. Animal Attraction, Night on fire, Dirty Dreams, Back to paradise ja Hot. Kyllä oli varmasti muitakin, mutta en muista kaikkia.
   Keikan jälkeen jäätiin odottelemaan kuvia ja nimmareita. Annettiin Hessulle hänen synttärikorttinsa, (taisi muuten tykätä, sillä laittoi siitä kuvan Instagramiin.) Hän tuli vielä uudestaan, jolloin saimme kuvat ja nimmarit. Ja me Siirin kanssa halattiin häntä. Seuraavaksi mentiin Ollin luo, mutten saanut kuvaa hänen kanssaan. Pepe ja Jalle olivat heti karanneet ostamaan juotavaa. He heittivät meidän kanssaan jotain läppää ja näin. 8) Jäi kyllä todella hyvä fiilis koko keikasta.
    Sitten olikin jo kotiin lähdön aika ja meni kyllä todella tiukille, ettei oltaisi myöhästytty junasta.

 Nyt täytyy kyllä alkaa touhuamaan, sillä iltapäivästä lähtee laiva Tukholmaan. Palaillaan!

HEI MAALISKUU, NÄKEMIIN HELMIKUU

Taas on kuukausi vaihtunut. Älyttömän nopeesti vaihtuu kuukaudet ja sää muuttuu vähintään yhtä nopeasti. Huomenna olis jo ihan täysmahdollisuus päästä pyörällä liikenteeseen. Ei myöskään montaa kuukautta enään koulun loppumiseen ja siihen ihanaan, kymmenen viikkoiseen kesälomaan.Viikonloppukin on mennyt aivan hurjaa vauhtia. Nyt on jo sunnuntai, huomenna pitäis jaksaa seitsemän tuntia koulussa. Sit alkaa taas kaikki koeruuhkat ja stressi. Noh, täytyypä alkaa jo henkisesti valmistautua niihin kokeisiin.Herkkulakko, suunnitellut lenkkipäivät ja 30 päivän vatsalihashaastekin on kärsinyt. Ja paljon. Sovittiin, että yksi herkkupäivä/viikko, mutta muuten ei yhtään. Kuinkas kävikään, olen mussuttanut Dominoita perjantain, eilisen ja tämän päivän. Lenkeissä olen lipsunut pahastikin, tällä viikolla en käynyt kertaakaan, viime viikolla yhden kerran. Vatsalihashaasteessa ollaan muutama päivä jäljessä..Taidanpa nyt sitten mennä tekemään ne välistä jääneet vatsalihakset, harjoittelemaan jo enkun imperfektiä ja lopettaa Dominoiden mässytyksen. Jos vaikka sitten ens viikolla jaksais ottaa itteä niskasta kiinni ja mennä sinne lenkille. Tahdotteko muuten jotain liikunta-aiheista postausta?

RENTO LAUANTAI

Eilen koulupäivä loppui jo kahdentoista maissa. Siitä lähdettiinkin hiihtolomille. Oli mulla kyllä tanssiharkat, joista lähdin hikoillen kotiin. Iltapalaksi ostettiin Subit.

Tänään heräsin kymmenen pintaan ja yhdeltätoista oltiikin jo matkalla Ikeaan yhdessä äidin ja meidän tuttavan kanssa. Sieltä tarttui minulle matkaan tuo vaaterekki, muutama säilytyslaatikko ja pyykkikori. (Pyykkikori oli ihan heräteostos, mutta hintaa oli vain kolme euroa!) 

Ikeasta palauduimme kotiin kolmen aikaan ja lämmitimme äidin kanssa kinkkupastan lopun lounaaksi. Koristelin annoksen viinirypäileillä ja laitoin lisukkeeksi raejuustoa, nam! (Miten olisi jokin ruokaohjepostaus??) 

Koska olemme äidin kanssa yhä herkkulakossa, kaupasta tarttui mukaan Wheyhey -proteiinijäätelö, jonka söin sitten lounaan jälkeen jälkiruuaksi. Yllätyin positiivisesti jäätelön mausta ja tuote taitaa nousta jäätelöiden ykköseksi. Tämä on hyvä herkkujen korvike smoothien lisäksi.

Seitsemän maissa meillä olikin päivän toinen ateria. Tällä kertaa tortillat. Samoihin aikoihin kateltiin Kingiä, joka on muuten erittäin hyvä ohjelma! Yhdeksän jälkeen oli sauna.

Olen muuten aivan rakastunut Santa Cruzin uuteen biisiin, My remedy. Nyt taidan kuitenkin mennä haukkaamaan iltapalaa ja unten maille. Mitenkäs teidän lauantai?

PIRTEÄ PERJANTAI

Tänään aurinko pilkahti luonamme pitkästä aikaa. Fiilis oli keväinen moneen kuukauteen. Kevät on siis tulossa kovaa vauhtia! Enkun sanakoe meni hyvin, kuten veikkasin. Samoin ruotsin opetustuokio (jonka pidin yhdessä hyvän ystäväni kanssa) sujui mainiosti. Koulun jälkeen oli tanssiharkat, Nekin onnistuivat täydellisesti, Tällä hetkellä nautiskelen dippikasviksia ja katselen TVOFia. Viikonlopusta tulee hyvä.

MUSTAA JA VALKOISTA

Oon tosi iloinen tällä hetkellä. Mulla on elämässä kaikki hyvin. Ei haittaa yhtään, että ensi viikolla on hiihtoa. Huomenna on enkun sanakoe. Uskon sen menevän hyvin. Oon löytänyt mantsastakin uusia, hyviä puolia ja ajattelut, että se on ihan kivaa. Ei koulu välttämättä oo niin kamala paikka, jos osaa ottaa oikeen asenteen! Oon löytänyt myös uutta motivaatiota kuvaamiseen, jeejee.

Näillä fiiliksillä meikä lähtee nyt nukkumaan.